Viisaat
Taiteilija ei tee laskutoimituksia"Kaikesta ollaan raskaana ja sitten se synnytetään. Jokaikistä vaikutelmaa ja tunteen alkiota kannetaan omassa itsessä, keskellä pimeää ja tiedotonta ja sanomatonta; sen on saatava odottaa syvässä nöyryydessä jotta se tulisi kirkkaana ja uutena esiin: tätä yksin on taiteilijan elämä, olipa kyse ymmärtämisestä tai luomisesta. Siinä ei silloin mitata aikaa; oli vuosia yksi tai kymmenen, ei merkitse mitään. Taiteilija ei tee laskutoimituksia, vaan kypsyy kuin puu, joka ei kiirehdi mahlansa virtaamista ja joka seisoo luottavana kevätmyrskyssä ilman vähäisintäkään huolta siitä, ettei kesää tulisi. Se kun tulee joka tapauksessa. Mutta vain näille kärsivällisille, jotka jaksavat odottaa, vaikka ikuisuuden, niin huolettoman hiljaa ja avoimina. Se läksy, jota opettelen päivittäin, kivuissani, joista olen kiitollinen: kärsivällisyys on kaikki kaikessa!" Meidän on elettävä koko olemassaolomme niin avarasti, kuin sen arvoista on; kaiken, myös ennenkokemattoman, on oltava siinä mahdollista. Meiltä kysytään itse asiassa vain rohkeutta: rohkeutta oudoimman, ihmellisimmän ja selittämättömimmän edessä.-- Ruumiin nautinto on aistielämys, ei sen kummempi
kuin puhdas katseleminen tai se raikas tunne, jolla herkullinen hedelmä täyttää kielen, se on suuri mittaamaton kokemus, joka on annettu meille; se on tietämys maailmasta, tiedon täyteys ja hehku. Eikä sen vastaanottaminen ole pahasta. Pahasta on että melkein kaikki väärinkäyttävät tätä kokemusta... Mutta sen voi kirkastaa uudelleen. Hän voi muistaa, että kaikki kauneus eläimissä ja kasveissa on rakkauden ja kaipuun hiljainen, kestävä muoto, ja hän voi nähdä, miten eläin tai kasvi koko ajan eheyttää ja avartaa itseään, tulee laajemmaksi, eikä tämän takana ole fyysinen halu tai kipu, vaan yksinkertaisesti elämän välttämättömyys. Se synnyttää uskollisuuden omille tarpeille, jotka ovat nautintoa ja tuskaa vahvempia ja valtavampia kuin tahto ja vastarinta. Yhdessä luomisajatuksessa herää eloon tuhat unohdettua lemmenyötä, jotka täyttävät sen voimallaan. Ja he jotka öisin keinuvat syleilyssään, he tekevät totista työtä ja keräävät tuosta ihanuudesta voimaa lauluun... Rainer Maria Rilke / Wikipedia
|